keskiviikko 2. syyskuuta 2015

Kasvamisen paineet.

Oon useamman päivän ollu niin kireä että energia on lopussa. Piti pysähtyä ja miettiä hetken, miksi käyttäydyn näin? Tiuskimista kaikille. Ja syy on että musta tuntuu että musta odotetaan liikoja. Oon pari kertaa ottanut yhteen muutaman ohjaajan kanssa ja aina jossain vaiheessa kuuluu "sä olet kohta 18, sun pitää olla aikuinen." Mä en tiennyt enää miten puhua kellekkään koska musta tuntui että en kelpaa tälläsenä kuka olen. Se ahdisti ja tuli paineita. Jos joku kysyi "miten päivä meni?" Piti jokaista sanaa miettiä koska saisin kuulla että en ole tarpeeksi aikuinen ja lopulta tiuskin koska turhauduin. Keskustelin monta tuntia ohjaajan kanssa joka vihdoin ymmärsi mun itkun alta, miksi tiuskin. Ja päästin yhteisymmärrykseen, se että olen 4kk päästä 18, niin siinä yhdessä yössä musta ei muutu aikuista, täysi-ikäinen kyllä. Ja aikuiset tekee myös virheitä. Mä joka ikinen päivä oikeesti yritän, mä yritän ottaa vastuuta, hoitaa mun asioita, käydä koulua, kattoa ikeasta kalusteita kotiin ja ettiä asuntoja. Mä yritän miettiä millanen ihminen mä haluan olla, ja siihen sain vastauksen. Mä EN halua olla niinkuin mun vanhemmat. Mä taistelen hamaan tappiin asti että mä en tee yhtäkään samaa virhettä mitä ne paskat ihmiset on tehnyt. Jos musta tulee äiti, musta tulee hyvä ja läsnäoleva äiti. Mä yritän oppia virheistäni ja hillitä mun raivokohtauksia. Mä samperi yritän ja mä haluan että olen tarpeeksi sellasena mitä olen. Nyt kuitenkin oloni on ymmärretty ja tulin saunasta ja on mukavan rentoutunut olo, huomenna jaksaa taas juosta. Kiitos ja kuittaus.



tiistai 25. elokuuta 2015

Huono päivä.

Mun on pakko kirjottaa mun eilisestä päivästä, etten unohda sitä. Siis eilen kaikki meni niin mönkään, että ei voi muuta ku nauraa. Nousin aamulla väärällä jalalla, aamulla riitelin parin ohjaajan kanssa. Lähdin kouluun, tein liian pienet kehykset, hajotin lasin, meinasin tukehtua veteen (juodessa) ja illalla kaikista paras, yritin ommella slipknotin semmosta kangaspalaa mun farkkuliivin selkään ja istuin sängyllä. Jossain vaiheessa huomasin että ompelin sen liivin kiinni samalla mun päiväpeittoon.. Myös koko kuva on niin vinossa ja pussittaa että kaveri huomenna pelastaa mut ja ompelee uusiks. Mä olin eilen niin hiilenä että teki mieli itkeä, ja nyt naurattaa. Ja siis ne ainoat kerrat kun oon ommellut, housut repes koulussa haaroista, menin rättikässä luokkaan äkkiä ompelemaan sen kiinni, ja omplelin koko puntin umpeen. Oli muuten mukavaa kun kellot soi ja oppilaita valuu luokkaan, ja meikä on pikkarit jalassa siellä. Toisella kerralla yritin tehdä t-paitaa ja ompelin pää aukon kiinni. Sen jälkeen en ole koskenut neulaan ja lankaan, etenkään ompelukoneeseen ja en koske taaskaan vähää aikaa ku ei onnistu, ja mä kyllä vihaan ommella. Sattuneista syistä.


perjantai 21. elokuuta 2015

Kehys maailmani

Nyt on niin sanottu koulublogi tehty. Ei se yhtä hieno ole ku tämä blogi, mutta multa katkeaa verisuoni jos vielä muokkailen tota. Olin jo unohtanut miten tuskallista puuhaa uuden blogin luominen on :D En saa laitettua tohon sivun reunaan linkkiä sinne, bloggerilla on taas joku ongelma. Mutta tästä postauksesta löydätte linkin, käykää stalkkaamassa ja jääkää seuraamaan!

                                                                         KLIK !





keskiviikko 19. elokuuta 2015

Värjäysprojekti.

Mua on kummitellut ajatus tummanvihreistä latvoista varmaan puoli vuotta mutten ole saanu aikaseksi tehdä asialle mitään. Eilen mitään ajattelematta kävin ostamassa shokkiväriä ja värinpoiston. Värjäsin tyven perus mustalla ja laitoin värinpoiston latvoihin. Se värinpoisto merkki oli mulle vieras niin epäilin jo ostettaessa sitä. Eihän se mitään tehnyt, ehkä vähän oli semmoset vaaleemman ruskeat. Huuhtasin värit pois ja kaupat oli menossa kiinni, puoli juosten menin lähikauppaan, ostin uuden värinpoiston, joku ihan perus. Anniina the kampaaja, antoi neuvoja, laitoin uuden värinpoiston ja foliot päälle ja föönasin kuumalla. En edes puolta tuntia pitänyt sitä kun oli ihan kirkkaan blodit latvat. Vaaleni vähän liikaa. Länttäsin äkkiä shokkivärin, jonka piti olla semmonen ihan tumman vihreä/sininen. Nää on kyllä ihan kirkkaan siniset, ylhäällä josta ei niin paljon vaalentunut on sitä vihreetä. Pitää varmaan käydä ostamassa vihreetä ja sekottaa sitä ton nykysen värin kanssa. Ei voi sanoa muutaku että oli helvetillinen kahen ja puolen tunnin operaatio. Nyt rupeen kynimään otsista, taas kasvanut liikaa, ja sitten teen öljyhunaja mömmön ja länttään latvoihin, ihan kamalat korput. Ps. Sain tänään valmiiksi elämäni ekat kehykset.





maanantai 17. elokuuta 2015

yaaasss

Ei otsikosta sen enempää :-D Ostin pitkään himoitut pilotti aurinkolasit, mustan farkkuliivin ja ebaysta semmosen slipknot kangaspalan minkä ompelen sen liivin selkään. Pääsin vihdoin mun tavotteeseen, eli molemmat korvat 30mm. Napa on paranemaan päin ja septum vittuilee jo neljättä kuukautta. En siis pääse kudosnestepateista eroon, kaikki mömmöt on käyty jo läpi. Alotin koulussa kehystämään, taino ehin tänään vaan leikata paspat kirjotin ensin vahingossa paskat ja en voi lopettaa nauramista. Meijän pitää vissiin alottaa blogi meijän kouluduuneista ja siitä tehää näyttö koulussa tai jotain. Paskon tiiliä jo nyt, mulla menee tänkin blogin ulkoasun muokkailemiseen monia tunteja ja pitäis alottaa kokonaan uusi. Mainostelen sitä sitten täällä, jos ketää nyt kiinnostaa katella tauluja ja piirrustuksia. Tyhmää etten saa laittaa niitä kuvia tänne blogiin, pääsisin helpommalla. Ei mulla oo mitään pointtia mun jutuissa ei oo mitään maata mullistavaa asiaa. Adios.





tiistai 11. elokuuta 2015

Takaisin arkeen.

Eilen oli ensimmäinen päivä autokoulussa, ja tänään eka päivä ammattikoulussa, eli Artesaani-taidekehystys. Piti pari kertaa käydä pyöräilemässä koululle ja käydä kattomassa oikea rakennus mihin mennä, muuten viimeyönä en olis nukkunu, oisin vaan panikoinut. Löysin luokkaan ja meille näytettiin vaan paikkoja. Vois skipata tän jaarittelu vaiheen ja alkaa suoraan töihin, kaikki mitä meillä on ton koulutuksen sisällä kuulostaa niin hyvältä, piirtämistä, taidehistoriaa, kehystystä, värioppia ja vaikka ja mitä! Mun luokkalaisiin en juuri tutustunut, mutta eka päivä on vasta takana. Autokouluun pitäis varata eka ajotunti, apua. 18 vuotis synttärit lähenee ja kämpän ettimiset ja huonekalujen hankinnat, taas apua. Napa teki kuolemaa, se turpos hulluna ja se yläpallo uppos sinne ihon sisään, kudosneste ei päässyt ulos ja en voinut kävellä, etenkään istua normaalisti. Kiristi ihan "pikkasen". Sain jättipitkän korun tilalle ja ihanan vapautunut olo kun ei oo semmosta painetta navassa. Mäkö luulin napalävistyksen olevan ihan helppo. No mulla mikään lävistys ei ole helppo, aina on joku ongelma.


keskiviikko 5. elokuuta 2015

Napalävistys

Mitähän mä heittäisin, varmaan jotain 6 vuotta oon halunnut napakorun, taino lävistyksen. Aina oon tyrmännyt sen siihen sanomalla ittelleni "oot liian lihava ottaakses sellasen, lävistäjäkin varmaan nauraa sulle." Nyt rupesin miettimään että ei sen ottamiseen ole painorajaa ja mä otan sen lävistyksen, kuten kaikki muutkin, itteäni varten. Mä pidän siitä ja se on mun iloksi. Ei mua kiinnosta jos joku lauta ei tykkää siitä. Mä oon saanu kyllä kommenttia hoikemmilta tahoilta ettei se sopis mulle. Nyt kun tykkään mun kehosta niin ne voi tunkea päät perseisiinsä. Sanomani on vaan että ottakaa mitä tahansa jos itse haluatte. Ja ei, se ei sattunut ollenkaan, piti varmistaa lävistäjältä että tekihän se sen koska se oli tosi säälittävä nippasu. Olin valmistaunut tuskalliseen kokemukseen, mutta ei sitte ollutkaan.

 maha vähän punottaa kun siinä oli suojana lappu teipillä kiinni ja koko maha jäi liimaan ja piti hinkata se pois :-D